Lainmuutoksesta hyötyjä ja haasteita asiakkaille

Syyskuussa voimaan tullut kuluttajansuojalain muutos alensi kulutusluottojen korkokattoa ja luottoihin liittyvien kustannusten enimmäismäärää. Muutos tuo lainanottajalle monia myönteisiä vaikutuksia, mutta lainaehtojen kiristyessä moni kuluttaja jää myös ilman kulutusluottoa.

Kulutusluottojen korkokatto putoaa lainmuutoksen myötä 50 prosentista 20 prosenttiin. Korkokatto koskee vuositasolla sovellettavaa nimellistä korkoa. Lisäksi vuotuiset kustannukset kulutusluoton ottamisesta rajataan 150 euroon. Olemassa oleviin lainasopimuksiin lakimuutos ei vaikuta.

– Korkokattoa kiristettiin vielä loppumetreillä, pitkään valmistelussa oli korkokaton laskeminen 30 prosenttiin, kertoo Aurajoki Nordicin toimitusjohtaja Mikko Nyström.

Alemmat kustannukset, entistä tarkemmat kriteerit

Asiakkaille lainmuutos tuo alemmat lainakustannukset ja selventää lainojen koroista ja kuluista kertyviä kustannuksia asiakkalle.

– Lainmuutos selkeyttää toimintaa ja tekee lainaehdot kuluttajalle helpommin ymmärrettäviksi. Uskon myös, että koko ala siistiytyy ja jäljelle jäävät vain vastuullisimmat toimijat, kertoo Mikko Nyström.

Toisaalta luotonantajat ovat jatkossa entistä huolellisempia asiakkaiden takaisinmaksukyvyn varmistamisessa.

– Luottojen myöntämisen kriteerit tulevat kiristymään, koska alemmat korot laskevat luotonantajien halua riskinottoon. Monelle kuluttajalle saattaa tulla yllätyksenä, että tulevaisuudessa hän jää luotoannon ulkopuolelle. Tämä voi aiheuttaa ongelmia sellaisille talouksille, jossa on totuttu käyttämään korkeakorkoisia lainatuotteita hankintojen ja muiden menojen rahoittamiseen. Tämä koskee myös luottonsa hyvin hoitaneita asiakkaita.

Positiivinen luottorekisteri olisi kaikkien etu

Korkokaton tavoitteena on kitkeä ylivelkaantumista, mutta se voi myös johtaa entistä suurempiin lainasummiin ja pidempiin laina-aikoihin

– Lainmuutoksen valmistelun myötä korot ovat laskeneet ja lainasummat kasvaneet jo jonkin aikaa. Positiivinen luottorekisteri helpottaisi lainanmyöntäjien kykyä tarkistaa hakijan maksukyky, mutta tätä joudumme todennäköisesti odottamaan vielä pitkään, sanoo Mikko Nyström.

Positiivisella luottorekisterillä tarkoitetaan tietokantaa, josta luotonantajat voivat tarkistaa luotonhakijan lainamäärät ja tulotiedot. Nykyisin luotonantaja saa tiedot vain hakijan mahdollisista maksuhäiriöistä. Positiivisen luottorekisterin tavoitteena on helpottaa lainanhakijan maksukyvyn arviointia ja sitä kautta hillitä ylivelkaantumista.

Lähemmäs perinteisiä pankkeja

Korkokatto tuo vakuudettomia kulutusluottoja myöntävät yritykset lähemmäksi perinteisiä suomalaisia pankkeja.

– Pankit ottavat todennäköisesti entistä suuremman roolin vakuudettomissa kulutusluotoissa, ja kilpailemme jatkossa samoista asiakkaista. Emme kavahda kilpailua, sillä prosessimme on vuosien aikana hiottu nopeaksi ja käyttäjäystävälliseksi. Lainapäätöksen ja rahojen saaminen tilille onnistuu nopeammin kuin pankeilla, vakuuttaa Mikko Nyström.

Kuluttajansuojalain keskeisimmät muutokset

• Uudella, syyskuussa voimaan astuvalla kuluttajansuojalain muutoksella asetetaan kuluttajaluoton suuruudesta riippumaton 20 prosentin korkokatto. Korkokatto koskee vuositasolla sovellettavaa nimellistä korkoa.
• Lisäksi luottosopimuksesta johtuvien luottokustannusten enimmäismäärä on päivää kohden 0,01 prosenttia luoton määrästä eli maksimissaan 150 euroa vuodessa. Mikäli nämä kustannukset jäävät pieniksi, voidaan niiden enimmäismääräksi kuitenkin sopia 5 euroa, mikäli luottoajan kesto on sopimuksen mukaan vähintään 30 päivää.
• Mikäli luotonantaja tai luotonvälittäjä rikkoo säädettyjä rajoituksia, ei kuluttajalla ole velvollisuutta maksaa luottokorkoa tai muita luottokustannuksia lainkaan.
• Lisäksi maksuajan pidentämisestä ennen eräpäivää kuluttajalta voi periä enintään 5 euroa edellyttäen, että maksuaika pitenee vähintään 14 päivällä. Tällaisista toimista ei kuitenkaan saa kuluttajalta periä vuodessa yli 20 euroa.